Aiemmat avustukset

Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiön toiminnan alkuvuosikymmeninä säätiö tuki lähinnä kaupungin merkkihenkilöiden ja -tapausten muistomerkkejä ja kilpiä, joita kotiseutuyhdistys Kaupunkim Poja pystytti. Uudenkaupungin historiasta kertovien kirjojen tukeminen alkoi varsinaisesti Niilo Jussilan kirjoittamien laivakirjojen kustantamisesta. Ne olivat ensimmäisiä teoksia, joissa Uudenkaupungin merenkulun historiaa ja valokuvia koottiin yhteen. Myöhemmin päätettiin, ettei säätiö enää itse kustanna kirjoja, vaan avustaa muita toimijoita kaupungissa.

Kirjoja onkin vuosien saatossa riittänyt tuettavaksi, sillä paikallinen julkaisutoiminta on ollut vilkasta. Eniten kirjoja on julkaissut Uudenkaupungin Merihistoriallinen yhdistys, ja lähes jokainen kirjoista on saanut säätiön tukea. Suurin yhteinen ponnistus on Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlien kunniaksi ilmestyvä Uudenkaupungin merenkulun historia, jossa Forum Marinumin tutkijat ovat paneutuneet uusiinkin lähdeaineistoihin. Uudenkaupungin laivoista ovat jo aiemmin saaneet oman kirjansa ainakin Tähti, Warma, Loch Linné ja Joanna Saturna sekä Uudenkaupungin puupaatit ja matkustajahöyrylaivaliikenne.

Toinen merkittävä säätiön tukea saanut kirjaryhmä on henkilö-, yritys- ja sukuhistoriikit sekä -matrikkelit. Kirjoissa on esitelty taiteilijoita, keksijöitä, laivanvarustajia ja merikapteeneja (Nervander, Liljelund, Ekman, Isaksson, Malén, Saarinen ja Rautiainen). Erityisesti saariston suvuista on koottu monta sukukirjaa ja paikallishistoriaa on koottu kirjoiksi (Putsaari, Vekara, Lyökki, Lypyrtti, Katanpää, Kaurissalo ja Pyhämaa). Uudenkaupungin, Pyhämaan ja Kustavin saarten vanhoja paikannimiä on tutkittu ja julkaistu kirjana säätiön tuella. Päiväkirjojen ja henkilömuistelmien aiheet vaihtelevat saaristolaisuudesta ja Karjalasta tulleista evakoista sodanaikaiseen kirjeenvaihtoon ja kunnallispolitiikkaan.

Sotahistoriikkien kirjoittamista ja painattamista säätiö on usein tukenut vuosien varrella.  Vakka-Suomen sotaveteraanimatrikkeli, JR56:n, reserviupseerien ja sotilaspoikien historiikit ovat tästä esimerkkeinä. Sotainvalidien kotiavustustoiminta sekä sotaveteraanien ja sotaorpojen toiminta ovat saaneet tukea.

Uudenkaupungin Meripelastusseura ja partiolippukunta Merihait ovat säätiön avulla hankkineet aluksiinsa turvakalustoa, kuten pelastusveneitä ja radiopuhelimia.

Uudenkaupungin teatteri on esittänyt säätiön tuella useita paikallishistoriaan liittyviä näytelmiä, kuten ”Klassi ja merituult” ja ”Kullantekijät”. Kulttuuritapahtumat, kuten vuosittain järjestettävät Crusell-viikko ja Kustavin Volter Kilpi -viikko ovat olleet tuen saajina. Lastenkulttuurin alalta on tuettu nukketeatteriesityksiä, musiikkiproduktioita ja laulukirjoja. Uudentyyppisiä kohteita ovat Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlissa soineen ”Kotikaupunki”-kappaleen levytystuki ja uusikaupunkilaisaiheisen värityskirjan tukeminen. Valokuva- ja taidenäyttelyiden järjestämistä on tuettu samoin kuin muutamien runoteosten julkaisua.

Kansalaisopiston tätä varten perustettu opintopiiri rakensi talkoilla parkkilaiva Warman suurikokoisen pienoismallin, ja säätiö kustansi siihen materiaalit. Kun valmis laiva tuli näytteille VaSon näyttelytilaan, osti säätiö samaan tilaan nähtäville Zachariassenin höyrylaiva Rolfsborgin pienoismallin. Säätiö on tukenut VaSon vuosittain vaihtuvia näyttelyitä ja rahoitti rakennuksen ulkoseinää koristavat keulakuvan kopiot.

Säätiö on tukenut kotiseutumuseoita, kuten Mattilan talonpoikaismuseota, Kalannin sotaveteraanimuseota ja Isotuvan saaristomuseota Pyhämaassa. Kulttuurihistoriallisen museon seinälle on ripustettu kaupunkilaisten nähtäväksi säätiön omistama RW Ekmanin taulu, terveyskeskukseen Olavi Juutilaisen taulu ja Sorvakko-kotiin Veikko Nurmikon taulu. Salmen kartanon seinällä on Arvid Liljelundin maalaama muotokuva kartanon ensimmäisestä omistajasta.

Myös kaupunkikuvaa on kohennettu säätiön avustuksella. On restauroitu vanha portti, hautakiviä ja vanhan kirkon mäellä oleva märssyraaka. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden, kuten purjehdusseuran paviljongin ja Prykin kunnostusta on avustettu. Vanhan kirkon kirkonkellojen hankinnassa säätiö oli luonnollisesti mukana.

Uusikaupunkilaisista rakennuksista ja paikoista oman kirjansa säätiön tuella ovat saaneet mm. Uudenkaupungin vanhat talot, sairashuone, posti, Pooki, Kuvala, Janhua, kirjasto ja Kalaranta. Kaupungin historian tärkeimmästä tapahtumasta, Uudenkaupungin rauhasta, on kirjoitettu kirja säätiön tuella.

Useita murrepakinakirjoja on tuettu samoin kuin Helmer Winterin ”Meijän kiäl – Sukkeli sanoi” sanakirjan julkaisemista. Uuttakaupunkia ja Kalantia koskevia filmejä, valokuvia ja murrehaastatteluja on digitoitu. Uudenkaupungin laivoista tehtiin internetsivut säätiön tuella jo vuonna 2002.

Väitöskirjojen kirjoittajat ovat säätiön tuella tutkineet Sundholman kartanon valtasuhteita, autotehtaan vaikutuksia Vakka-Suomeen (1996), Kalannin kirkon alttarikaappia, Vakka-Suomen kiviteollisuutta, kustavilaista talonpoikaispurjehdusta, Arvid Liljelundin muotokuvamaalauksia ja Gabriel Prykthenin alttarimaalauksia. Säätiön tukemat pro gradut ovat käsitelleet mm. paikallisia sääuskomuksia, valokuvaaja Augusta Olssonia, Pyhämaan paikannimiä ja valtamerentakaista siirtolaisuutta.

Säätiön maksamat avustukset vuosina 1995–2017 ovat yhteensä noin 600 000 euroa.